Sukuseuran historiaa
Tuumasta toimeen - sukuseuran perustaminen
Kuopiolainen Risto Leskinen ja äitinsä puolelta Leskisiä oleva siilinjärveläinen Tuomas Jokinen olivat 1980-luvun alussa pohtineet sukututkimuksen aloittamista ja sukuseuran perustamista Leskisille. Perusteluna oli muun muassa se, että Leskiset ovat antaneet merkittävän panoksen Savon asuttamisessa. Kun nämä suunnitelmat pantiin toimeen 1984, huomattiin, että toisistaan tietämättä Leskisten sukututkimusta oli tehty kahdessa eri paikassa yhtä aikaa.
Raimo Leskinen oli aloittanut kaikkien Leskinen-nimellä olevien sukututkimuksen toukokuussa 1973 Helsingissä. Kymmenessä vuodessa sukurekisteri oli kasvanut 5800 henkilöön. Myös Raimo oli suunnitellut sukuseuran perustamista. Tuomas Jokinen puolestaan oli aloittanut sukututkimuksen Kuopion lähialueelta Käärmelahden-Vuotjärven Leskisistä vuonna 1981, ja hän sai ensimmäisen Leskisten sukukirjan valmiiksi syksyllä 1984. Vasta kirjan ilmestymisen jälkeen Helsingin ja Kuopion seudun sukututkijat saivat tietää toisistaan. Turhaa työtä ei oltu tehty, kun osoittautui, että tutkimukset olivat vain pieneltä osin päällekkäisiä.
Tässä vaiheessa Risto ja Tuomas olivat lähettäneet paikallisesta puhelinluettelosta poimimilleen Leskisille kirjeen, jossa tulevasta kirjasta kerrottiin ja halukkaille tarjottiin ennakkotilausmahdollisuutta. Kirjan painos oli 200 kpl ja se myytiin nopeasti loppuun. Kun Raimo sai lukea Kuopiossa olleesta sukututkimuksesta, koordinoitu yhteistyö Tuomaksen kanssa lähti liikkeelle heti.
Perustamiskokous ja ensimmäinen sukukokous
Jo saman vuoden syksyllä Risto Leskisen kutsukirjeellä Leskisiä kutsuttiin kokoontumaan 27.10.1984 Kuopiossa Hotelli Savoniassa pidettävään sukuseuran perustamiskokoukseen. Tilaisuuteen tuli 72 Leskinen-sukuun kuuluvaa henkilöä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Leskinen Nilsiästä ja sihteeriksi Tuomas Jokinen. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti sukuseuran perustamisesta. Seura sai nimekseen Leskiset ry. Kokous valitsi toimikunnan valmistelemaan yhdistykselle säännöt ja valmistelemaan seuraavan varsinaisen sukukokouksen koollekutsumista. Toimikuntaan valittiin Risto Leskinen, Tuomas Jokinen, Aino Mäntynen ja Helena Räsänen (o.s. Leskinen).
Kun perustamiskokouksen jälkeen kaikki tarvittava oli tehty, varsinainen sukukokous päätettiin pitää lauantaina 13.7.1985 Hotelli Tahkovuorella Nilsiässä. Ohjelmaan kuului tutustuminen sukutiloihin Vuotjärvellä, Selkälänmäellä, Hovilla, Kankaalassa ja Iivolassa. Kokousesitelmässään maanviljelijä Matti Leskinen kertoi Sänkimäen Leskisistä. Kokouksessa esiteltiin sukuseuralle laaditut säännöt ja pienin muutoksin ne hyväksyttiin ja todettiin rekisteröintikelpoisiksi. Sukukokous sovittiin pidettäväksi kahden vuoden välein.
Ensimmäiseen hallitukseen valittiin Anna-Liisa Vainikainen Rautalammilta, Risto Leskinen Kuopiosta, Matti Leskinen Nilsiästä, Aino Mäntynen Kuopiosta, Helena Räsänen Tuusniemeltä ja Tuomas Jokinen Siilinjärveltä. Tilintarkastajiksi valittiin Leena Hartikainen Nilsiästä ja Väinö Leskinen Kuopiosta sekä varalle Leena Savolainen Nilsiästä ja Erkki Jaakkola Kuopiosta. Jäsenmaksuksi päätettiin 40 markkaa/vuosi. Kokoukseen osallistui 97 henkilöä. Omassa kokouksessaan sukuseuran hallitus valitsi puheenjohtajakseen Tuomas Jokisen ja sihteerikseen Risto Leskisen.
Sukukokouksia kahden vuoden välein
Toinen varsinainen sukukokous pidettiin 11.–12.7.1987 Anna-Liisa Vainikaisen luona Rautalammilla Maukolan tilalla. Ohjelmassa oli mm. saappaanheittokilpailu. Kokoukseen osallistui 94 henkilöä.
Kolmas varsinainen sukukokous pidettiin 15.–16.7.1989 Kuopiossa Puijolla. Tutustumiskohteena oli Vaajasalon saaren Leskelä isäntinään Martti ja Pirkko Eskelinen. Kokoukseen osallistui 100 henkilöä.
Neljäs varsinainen sukukokous pidettiin 12.–13.7.1991 Pieksämäen Naarajärvellä, Erkki ja Hilkka Leskisen Lomatrio-hotellissa. Kokoukseen osallistui 77 henkilöä.
Samaisena vuonna sukuseura päätti ostaa Väestörekisterikeskukselta kaikki Leskinen-nimellä olevat ja olleet henkilöt yhteystietoineen aktivoidakseen Leskis-talouksia sukututkimusta varten. Rekisteri käsitti 5900 elossa olevaa ja 600 viimevuosikymmenten aikana kuollutta Leskistä. Talouksia oli 5100. Aineisto maksoi 21 000 markkaa eli nykyrahassa 3500 euroa. Jokaiseen talouteen lähetettiin tiedote sukututkimuksesta ja tarjottiin mahdollisuutta liittyä sukuseuran jäseneksi tai vain Leskis-kirjeen tilaajaksi. Tiedotteella oli ratkaiseva merkitys sukututkimuksen loppuun saattamiseksi. Nyt jäsenten ja Leskis-postin tilaajien määrä nousi 400:sta 1000:en.
Vuonna 1991 sukuseuralle valittiin sukutunnus eli vaakuna ja hankittiin vaakunalla varustettuja pöytäviirejä ja ulos lipputankoon ripustettavia isännänviirejä, joita on yhä mahdollisuus tilata sukuseuralta.
Viides varsinainen sukukokous pidettiin 9.–11.7.1993 Mikkelissä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Ohjelmassa oli käynti Juvan Partalassa ja Koikkalassa sekä Rantasalmen Kallislahdessa vanhoilla Leskisten asuinpaikoilla. Kokoukseen osallistui 80 henkilöä. Osallistujien joukossa oli Leskisiä monista maista, kuten Amerikasta, Englannista, Ruotsista ja Venäjältä.
Uudistuksia sukuseurassa ja sen toiminnassa
Kuudes varsinainen sukukokous pidettiin sukuseuran 10-vuotisjuhlan merkeissä 15.–16.7.1995 Nilsiässä Hotelli Tahkovuoressa. Ohjelmaan kuului mm. juankoskelaisten ammatti- ja harrastelijanäyttelijöiden työstämä vaikuttava Raja-Susi–näytelmä ja Leskisten muistokiven paljastus Vuotjärven hautausmaalla. Kivessä on teksti:
"Muistaen kiitollisina niitä esi-isiämme, jotka polveutuvat vuoden 1559 Vuotjärven maiden verotalonpojaksi merkitystä Juho Leskisestä ja ovat Vuotjärven kylää sukupolvesta toiseen asuttaneet ja raivanneet tai täältä eri tahoille lähteneet. Sukuseura Leskiset ry."
Kokouksessa päätettiin sukuseuran nimen muuttamisesta muotoon Sukuseura Leskiset ry ja samalla yhdistyksen sääntöjä muutettiin ajankulua vastaavaksi. Sukukokous päätettiin pitää tästä lähtien joka kolmas vuosi, kun se tähän asti oli ollut joka toinen vuosi. Kokouksessa sukuseuran puheenjohtaja vaihtui. Ritva Kyyrö Helsingistä valittiin uudeksi puheenjohtajaksi ja Tuomas Jokinen sukuseuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Tuomaksen puheenjohtajakausi oli kestänyt vuodesta 1985 vuoteen 1995.
Seitsemäs varsinainen sukukokous pidettiin 11.–13.7.1997 Hotelli Kimmelissä Joensuussa. Ohjelmassa oli mm. käynti Venäjän puolella Sortavalassa ja Vanhassa Valamossa Laatokalla. Sortavalassa tavattiin mm. paikallisia Venäjän Leskisiä. Sukukokoukseen osallistui 154 henkilöä, joista 116 osallistui Sortavalan matkaan. Sukuseuran sääntöjä uudistettiin jälleen ajan kulkua vastaavaksi.
Syksyllä 1997 MTV-3 teki ohjelman seitsemästä suomalaisesta suvusta ja Leskiset esiintyi niistä yhtenä. Puolen tunnin ohjelma esitettiin televisiossa kevättalvella 1998.
Sukukirjan ilmestyminen ja internetsivut
Kahdeksas varsinainen sukukokous pidettiin 15.7.2000 Helsingissä Hotelli Scandic Continentalissa. Tämä kokous oli sikäli merkittävä, että kaksi viikkoa aikaisemmin Leskisten lähes 30-vuotinen työurakka, 3-osainen sukukirja Leskiset - kuka kukin on, oli ilmestynyt. Kirjapaketti sisälsi sukukirjat myös CD-versiona. Teoksessa on noin 32 000 henkilönimeä ja sen painosmäärä oli 1200 kpl. Jo ensimmäisenä vuotena painoksesta myytiin yli puolet.
Sukupäivän ohjelmassa kokouksen jälkeen oli tutustuminen Porvoossa Kiialan kartanoon, sen tuotantoon ja eläimiin. Kartanon toimitusjohtajana toimi Lauri Leskinen. Kokoukseen ja kartanokierrokselle osallistui 245 henkilöä.
Seuraavan kerran kokoonnuttiin Keski-Suomessa, Jyväskylän Hotelli Best Westernissä 11.-13.7.2003. Tämän 9. varsinaisen sukukokouksen ohjelmaan sisältyivät mm. kaupunkikiertoajelu ja Suomi-laivaristeily Päijänteellä. Kokoukseen osallistui 128 henkilöä. Ritva Kyyrön puheenjohtajakausi 1995–2003 päättyi ja uudeksi sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Leskinen Jyväskylästä. Leskisille avattiin omat internet-sivut osoitteessa Leskiset.net.
Sukukokousmatkat naapurimaihin
Tähän mennessä oltiin koonnuttu lähinnä niillä paikkakunnilla, joissa asui paljon Leskisiä, ja jotain uudenlaista toimintaa kaivattiin sukukokouksiin. Seuraavaksi (10.) sukukokouksen pitopaikaksi valikoitui Silja Serenade -laiva, jolla matkattiin Tukholmaan 7.-9.7.2006. Kokoukseen osallistui 60 henkilöä, ja Tukholman päiväohjelmaan kuuluivat mm. kaupunkikiertoajelu sekä vierailut Wasa-laivamuseossa sekä Drottningholmissa.
Järjestyksessään 11. varsinainen sukukokous suuntautui puolestaan itänaapuriin. Kokous järjestettiin Pietarissa 18.-19.7.2009, ja sinne matkattiin junalla Helsingistä. Ohjelmassa oli kaupunkikiertoajeluiden ohessa käynti mm. Eremitaasissa ja Katariinan palatsissa. Matkan kruunasi laivamatka Nevaa pitkin Laatokalle Vanhaan Valamoon ja takaisin. Matkalle osallistui 78 henkilöä.
Takaisin Suomen maaperälle ja juhlavuoden sukukokous
Kaksi edellistä sukukokousta oli pidetty ulkomaille suuntautuvilla matkoilla, mutta sen jälkeen palattiin takaisin Suomeen. Kahdestoista varsinainen sukukokous pidettiin Kajaanissa Hotelli Scandic Kajanuksessa 13.–15.7.2012. Ohjelmassa tutustuttiin kaupunkinähtävyyksien lisäksi Paltamon seutuun ja Suomussalmella Ilmari Kiannon museoon. Kokousmatkalle osallistui 104 henkilöä.
Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 30 vuotta sukuseuran perustamisesta, joten vuoden 2015 sukukokous, järjestyksessään jo kolmastoista, päätettiin järjestää sukuseuran syntysijoilla Kuopiossa. Kokouspaikaksi valikoitui Kuopion Rauhalahden kylpylähotelli. 10.-12.7.2015 pidettyyn kokoukseen osallistui 101 henkilöä. Kokouksen yhteydessä nähtiin kesäteatteriesitys sekä ihailtiin Kuopioa Kallavedeltä käsin risteilyn merkeissä. Marja-Leena Leskinen jätti sukuseuran puheenjohtajuuden, joka kesti vuodesta 2003 vuoteen 2015. Uudeksi puheenjohtajaksi saatiin Jaana Tani Äänekoskelta.
Neljännentoista varsinaisen sukukokouksen pitopaikkana toimi Oulun Original Sokos Hotel Arina ja ajankohta oli 6.-8.7.2018. Kokouksen ohjelmaan kuului niin ikään kesäteatteriesitys, jonka lisäksi tutustuttiin mm. Oluthuone Leskiseen sekä Turkansaaren ulkomuseoon. Kokouksessa oli läsnä 50 henkilöä.
.jpg)
Sukuseuralla oli pieni juhlimisen aihe kesällä 2021, kun sukuseura järjesti jo 15. varsinaisen sukukokouksen. Paikkana oli vuorostaanTampere ja siellä hotelli Scandic Koskipuisto. Sukukokousviikonloppuun kuului mm. kaupunkikiertoajelu, teatteriesitys Pyynikin kesäteatterissa sekä käynti laivalla Viikinsaaressa. Sukuseuran pitkäaikainen rahastonhoitaja Raimo Leskinen jättäytyi taka-alalle hallitustyöskentelystä. Hänen tilalleen valittiin Jonne Leskinen, joka on toiminut aiemmin sukuseuran nettisivuista vastaavana henkilönä.
Seuraava sukukokous pidettiin kesällä 2024 Turun seudulla. Retkipäivän ohjelmaan sisältyi bussikiertoajelu saariston rengasreitillä Paraisilta Nauvon kautta Rymättylään. Sen jälkeen tutustuttiin Naantaliin. Illalla oli ohjelmassa vielä kesäteatteriesitys.
Kesäretket uutena toimintamuotona
Koska varsinaisten sukukokousten väli on nykyään kolme vuotta, mietittiin, voitaisiinko jotain vapaamuotoisempaa toimintaa järjestää sukukokousten välivuosina. Kehkeytyi ajatus lyhyistä retkistä, joilla voitaisiin nähdä paitsi kulttuurinähtväyyksiä niin tavata myös sukulaisia.
7.-8.6. 2014 järjestettiin kokeilumielessä kesäinen bussiretki läntiselle Uudellemaalle. Kohteina olivat mm. Aira Samulinin Hyrsylän Mutka, Fiskarsin ruukki ja Mustion linna. Koska retki osoittautui mukavaksi ja hyvin toimivaksi konseptiksi, päätettiin vastaavia retkiä kokeilla jatkossakin.
Seuraava kesäretki tehtiin Viroon, Tarttoon ja sen lähiympäristöön, 12.-15.6.2017. Matkalla tutustuttiin Tarton nähtävyyksiin ja käytiin mm. vanhauskoisten sipulikylissä Peipsi-järven rannalla.
Kolmas kesäretki toteutettiin kesällä 2023 Kaakkois-Suomeen. Helsingistä lähdettiin Porvoon kautta Lappeenrantaan, missä koettiin risteily Saimaalla. Paluumatkalla tutustuttiin mm. Kotkan Merimuseoon ja Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan.
Tuoreimmista sukukokouksista ja kesäretkistä (v. 2006 eteenpäin) voit lukea lisää Sukukokoukset ja -retket -välilehdeltä.
Sukututkimusta jatketaan yhä ja tietoja täydennetään jatkuvasti. Tietoja voit ilmoittaa Raimo Leskiselle esim. Leskiset.net:n ilmoituslomakkeella. Samalla voit myös täydentää kirjassa havaittuja puutteita tai ilmoittaa mahdollisista virheistä.